Antti Torkkeli, Kotka-Kymin seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen on nähnyt hyväksi avautua ikävään sävyyn mielipideosastolla (KySa 5.3.). Vaikka kaikenlaista aiheeseen liittyen on tullut luettua, ja osan osaan jo ohittaa, ei Torkkelin kirjoitus jätä minua rauhaan.
Olen ymmärtänyt, että Jeesus oli oman aikansa edelläkävijä ja kapinallinen. Hän osoitti suurta siviilirohkeutta ajassa, jossa säännöt ja normit olivat tiukat, eikä niihin yltämättömiä katsottu hyvällä.
Kotka-Kymin seurakunta on Mestarinsa esimerkistä huolimatta astunut ajassa taaksepäin. Kyseessä on siis päätös, sinne äänestettyjen ihmisten päätös, että kirkossa ei rukoilla samaa sukupuolta olevien parien puolesta.
Mitä minä juuri jouduin kirjoittamaan? Torkkelipa lyö lyötyjä lisää, tehden sen läpeensä leuhkalla ja ylemmyydentuntoisella asenteella. Hänen mukaansa naispappeuden hyväksyminen avasi oven homoliitoille, eikä Kaikkivaltiaan tuomio ole enää kaukana. Seurakunnan tilat ovat kuulemma tarkoitettu syntisille, ei synnin harjoittamiselle.
Niin, mitähän syntiä kaksi ihmistä, jotka haluavat sitoutua toisiinsa seurakunnan ja Jumalan kasvojen edessä, mahtavat tehdä?
Olen itse eronnut aikoinaan kirkosta juuri tämän kysymyksen vuoksi. Tiedän kyllä, että tämä aihe jakaa myös seurakuntalaisia, ja monen seurakunnan työntekijäkin on omassa elämässään sateenkaarevaa väkeä. Itseäni kuitenkin helpotti se päätös, etten tahdo verorahoillani tukea syrjivää rakennetta silloin, kun muitakin vaihtoehtoja vähäiselle avustamistyölleni on.
Torkkelille ja muille paremmille ihmisille – huomatkaa sarkasmini – tahdon sanoa oikeastaan vain sen, että jokainen ihminen joutuu kerran keräämään viskomansa kivet. Tuomioita ja tulikiveä voi toki toivoa ja niillä kanssaihmisiäänkin uhkailla, mutta silloin täytyy olla valmis myös sille tosiasialle, että ehkäpä Jumala ei silitäkään päätä, ja sano, että hienosti tehty, poika.
Avaran taivaan alla on paljon helpompi hengittää. Kun on sopusoinnussa oman seksuaalisuutensa kanssa, ei tarvitse entisaikain kirjojen säädöksistä poimia vain niitä haluamiaan kohtia ja satuttaa lähimmäisiään. Torkkelinkaan.
Mari Hostikka (vihr.), Kotka
Kirjoitus julkaistiin Kymen Sanomissa 8.3.2017