Kymenlaakso ei tällä hetkellä näe omaa etuaan. Kunnallisista päättäjistä tai kunnallisia päätöksiä arvostelevista vain harva pystyy asettumaan maakunnan edun taakse. Asettuminen oman kunnan ”edun” taakse on tietysti ymmärrettävää. Asia näyttää lyhyellä aikavälillä hyvältä. Ironista asiassa on tietysti se, että päätös voi olla maakunnallisesti tappiollinen ja siis pitemmällä aikavälillä myös oman kunnan kannalta huono. Maakuntauudistuksen tullessa on hyvä muistaa, että naapurikunnan huono menestys vain lisää oman kunnan taloudellista rasitetta.
Esimerkkeinä Kotkan ja Kouvolan välienselvittelystä voisi mainita muun muassa Kymsoten ja viime aikoina esillä olleet ratahankkeet. Voidaan kysyä, ovatko Kymsotea koskevat monet kompromissipäätökset kuitenkaan maakunnan kannalta parhaita mahdollisia?
Kymenlaakson mahdollisuus on tulevissa rautatieverkkoa koskevissa päätöksissä, joilla tuetaan Kymenlaakson asemaa logistiikka-alueena koko Euroopan mittakaavassa. Maakunnalla tulee olla yhtenäinen linja, joka toteuttaa maakunnan etua parhaiten. Itärata, eikä myöskään rantarata ole maakunnan edun kannalta ensisijainen hanke. Niiden yltiöpäinen eteenpäin vieminen voi olla jopa haitallista maakunnalle, jos tärkeimmän ratahankkeen, Kotka–Kouvola kaksoisraide, toteutus tästä syystä viivästyy.
Kyseenalaistan myös kilpailevat kymmenien miljoonien areenahankkeet. Onko järkevää, että Kouvola ja Kotka suunnittelevat samaan aikaan kalliita areenahankkeita vähenevän väestön oloissa.
Kotkan ja Kouvolan yhdistyminen olisikin parasta, mitä Kymenlaaksolle voisi tapahtua, ainakin talouden kannalta. Voi olla, että se on myös ainoa mahdollisuus.
Visioita ja katse tulevaisuuteen
Juha Attenberg, kaupunginhallituksen jäsen, kaupunginvaltuutettu (vihr.), Kotka
Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 26.9.2018