Tilinpäätökset/kertomukset vuodelle 2020
Vaikka tilinpäätös näyttää myönteisiä miljoonia, taputtaessamme karvaisia käsiämme meidän pitää muistaa, että noin 22 miljoonaa tuli valtiolta kuntatalouden pelastamiseksi koronalta ja muitakin valtionavustusten korotuksia. Edellisenä vuonna lottovoitto pelasti eli tuli Kotkan Energian väärän tasearvokirjauksen onni, ja alijäämä kuittautui. Pienenä sivuhuomiona sekin, että Kotkan kulttuuriyhtiöiden taseet näyttävät koronan jäljiltä paljon paremmilta kuin ennen, kiitos valtion avokätisyyden sielläkin. Seisommeko tulovirtojen savijaloilla? Tarkastuslautakuntakin kiinnittää huomiota siihen, että koronasta toipuminen on vielä edessä, nyt jo näemme sen, että siihen tulee monien yksilöiden kohdalla menemään rahaa ja aikaa. Kymsote ja korona on nostettu esiin, mutta rehellisyyden nimissä pitäisi muistaa, että monia esimerkiksi vanhusten kotihoitopalveluja oli ajettu alemmas jo ennen siirtämistä Kymsoteen. Ja Kymsotelle annettiin tehtäväksi säästää edelleen. Korona ei ole ainoa ongelma Kymsotessa.
Vaikka kaupunginjohtajan mukaan olisimme jääneet vähän plussalle muutenkin, niin tilanne ei ole hyvä. Pitää muistaa, että tämä hallitus on poikkeuksellisen myönteinen kuntien suuntaan eikä käyttäydy tällä hetkellä siten kuin aikaisemmin eli kunnille lisää tehtäviä, mutta vähemmän rahaa. Tilanne tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa, valtio ei ole ollut kunnille kiltti. Sote-muutos on käymättä lävitse. Verorahat tulevat tippumaan, millä siis maksamme kaiken hyvän mitä tarvitsemme kuntalaisille.
Lisäksi pienoinen nousu kuntaveroissa ei näytä kovinkaan suurelta suhteutettaessa kuntatalouteen. Tässä taas vihreät muistuttavat siitä, että näytämme seuraavan viiden vuoden aikana investoivamme todella paljon enemmän kuin meillä esimerkiksi talousjohtajamme mukaan todennäköisesti olisi varaa, eikä investointiohjelma tietenkään pidä sisällään kaikenlaista yllättävää. Ja niitä tulee, kyllä me sen kaikki tiedämme.
Vihreät kantaa Kotkan taloudellisesta kunnosta erityistä huolta, sillä Kotka on lähtenyt vahvasti mukaan vihreään siirtymään, Hinku-kunta -verkostoon ja moniin muihin ympäristön kannalta tärkeisiin asioihin. Taloudellisen kunnon rapistuessa nämä tavoitteet jäävät helposti saavuttamatta. Monet jo päätetyistä asioista parantavat kuntalaisten elinpiiriä. Mistä raha lisäparantamiseen, mistä raha kaiken myönteisen toteuttamiseen Karhulan osayleiskaavassa, mistä tänään päätämme, tai Kotkan keskustan muutoksiin, mistä seuraava valtuusto päättää?
Mistä ei keskustella muuta kuin vähän ja mikä näkyy tilinpäätöksen taustamateriaalissa kuin kärpänen silmässä? Siitä, että muutamassa vuodessa väkiluku laskee alle 50t. Keskeinen huolemme koskee sitä, että muuttotappio näyttää jatkuvan kuten koko Kymenlaaksossakin. Parissa vuodessa olemme menettäneet noin 900 henkeä ja tahti jatkuu. Investoimme silti esimerkiksi koulujen seiniin ikään kuin kukaan ei ymmärtäisi väestöennusteita. Toivommeko todella jotain hokkupokkustaikaa avuksemme, kun rakennamme tai olemme jo rakentaneet esimerkiksi alueelle Mussalosta Pihkooseen kaksinkertaisen seinämäärän oppilaille. Kenties kohta väännämme sanoja siitä, mistä jokaiselle aloittavalle 10 oppilaan luokalle kuljetetaan lisäoppilaita vai päätämmekö pienentää luokkakokoja oppilaiden määrän edellyttämälle tasolle. Samalla Itä-Kotkassa rakennetaan suurkoulua ja oppilaat kuljetetaan tai kulkevat pitkältäkin matkalta kouluun. Missä on tasa-arvoinen kohtelu? Vihreillä oli tähän ehdotus, joka ei kelvannut. Kun katsoo tilinpäätöstä, ei siellä näy puskurirahastoja kaiken kivan rakentamiseen ja palvelujen ylläpitämiseen.
Tarvitsemme todellakin rohkeutta, mutta käytännössä, emmekä pelkissä hienoissa mainoslauseissa elinvoimasta, veto- ja pitovoimista ja sen sellaisesta. Tarkastuslautakunnan kertomuksessa kiinnitetään hyvin huomiota juuri siihen, että käyttämämme sanat ovat määrittelemättömiä ja sitä kautta tyhjää täynnä. Samaisessa kertomuksessa muistutetaan, että toiminnan laatumittaritkin ovat paljolti höttöä. Vastuulliset hankinnat? Mitä ne oikeastaan ovat? Tarvitsisimme enemmän tietoa kuin vain se, että jonnekin suuntaan mennään.
Mitä se rohkeus tarkoittaisi? Kaupunkiteoreetikko Charles Landry lanseerasi 1986 luovan kaupungin käsitteen. Hän on konsultoinut mm. Espoota ja Helsinkiä miettimään näkökulmiaan toisenlaisiksi, ihmisläheisimmiksi mutta tietyllä tavalla hullummiksi. Kulttuurin ja taiteen pitäisi olla Landryn mielestä kaupunkiajattelumme keskiöissä eikä kauppa- ja tapahtumakeskusten.
Kaupungin pitää erottua, että ihmiset tulevat ja jäävät sinne. Kaikki kaupungit haluavat olla aurinkoisia ja mukavia paikkoja täynnä palveluja ja tekemistä aamusta iltaan. Kaikki tekevät samoja päätöksiä päästäkseen sinne. Landry pyysi miettimään erottavia tekijöitä ja keskittymään niihin, Kotkassa vaikka siihen, että olemme entinen venäläinen varuskunta, syntinen ja punainen satamakaupunki, jossa keskeistä olisivat todella toimiva joukkoliikenne, puistot, liikkuminen, kaikkien hyvinvointi, kulttuuri ja muut lähipalvelut, eivätkä seinät. Rekrytointikin voisi helpottua, sekin, että nuoret jäisivät kaupunkiin opiskelemaan, töihin, avioitumaan ja pariutumaan hedelmällisesti. Tämän vuoden osallistuvan budjetoinnin kokeilu toivon mukaan näyttää sen, että kaupunki 3.0 toteutuu kaikkien osallistumisesta yhdessä luomaa tulevaisuuden kaupunkia. Tarvitsemme tulevaisuuden kaupungin, rakenteita pitäisi muuttaa.
Tätä tilinpäätöstä lukiessa toivotaan siis tulevaisuudessakin kunnille kilttiä joulupukkihallitusta, tosin ilman koronalisiä.
Kiitän kaikkia ja omaa ryhmäämme!
Kotkan Vihreä ryhmä hyväksyy tilinpäätöksen ja vastuuvapaudet ja sen sellaiset.
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 31.5.2021
Petri Pietiläinen
Kotkan Vihreän valtuustoryhmän puolesta