Vappu on perinteisesti työväen ja ylioppilaiden juhla – mutta yhä enemmän se on kevään karnevaalijuhla, meidän kaikkien juhla. Ja hyvä niin.
Osallistuin kuluneella viikolla Kuntaliiton järjestämään kuntien tulevaisuusfoorumiin. Siellä haettiin vastauksia kysymykseen, mitä tulevaisuuden kunta on. Vastaus, joka nousi useampaan kertaan esille oli: ”Tulevaisuuden kunta on ihmisten yhteisö – yhdessä tekemisen yhteisö.”
Foorumin rymätyövaiheesssa nostin keskusteluun yksilöllisyyden. Vaikka esimerkiksi kuntien palveluja miettiessämme helposti lähestymme asiaa lokeroimalla ihmisiä: niin iän, asuinpaikan, koulutuksen tai terveyden mukaan, olemme kaikki erilaisia – aivan omanlaisiamme, mielenkiinnon kohteinemme ja omanlaisine elämäntilanteinemme. Minulle nykyajan yhteisöllisyys merkitsee sitä, että ymmärrämme tämän ja tuemme tätä niin, että jokainen kokee kuuluvansa joukkoon, olevansa osallinen yhteiskunnassamme, kaupungissamme – ihan omana itsenään.
Sanotaan, että sote- ja maakuntauudistus veisi kunnilta leijonasosan tehtävistä. Väitän, että pallo jää kuitenkin kunnille. Puhutaan tulevaisuuden hyvinvointikunnista.
Mikä luo hyvinvointia: koulutus, kulttuuri, liikunta, asuinympäristö… ja jälleen kerran osallisuus. Tämä kaikkihan jää kuntien tehtäväksi! Maakuntauudistuksen voisi siis nähdä myös kuntien tehtävien kirkastamisena.
Tätä hyvinvointia tukemaan ja turvaverkoksi rakentuvat sitten myös maakuntien vastuulla olevat sote –palvelut. Tärkeää siis on myös miettiä, miten vuoropuhelu kuntien ja maakuntien välillä tulee toimimaan.
Oma toiveeni on, että kunnissa muutoksen myötä osaamme jatkossa katsoa kokonaisuutta entistä paremmin. Näkisimme, miten eri palvelut ja niiden saavutettavuus nivoutuvat kuntalaisen näkökulmasta yhteen – ja miten kuntalainen itse pystyisi vaikuttamaan ja osallistumaan niin palveluiden toteutukseen kuin päätöksentekoonkin.
Hyvä esimerkki tällaisesta, jo käynnissä olevasta kehityksestä, on perhekeskuksen perustaminen Kotkaan. Siinä lasten, nuorten ja perheiden palvelut kerätään kokonaisuudeksi ja toiminta järjestetään siten, että kunnallisten palveluiden lisäksi mukana on myös kuntalaisten omaehtoista toimintaa sekä kolmannen sektorin mm. yhdistysten ja seurakuntien palveluja. Ensisijainen tavoite on lasten hyvinvoinnin turvaaminen. Ja perhekeskuksessa on ymmärretty, että se tarkoittaa koko lapsen lähiyhteisön ottamista mukaan. Siksi sanalla perhe tulee olla perinteistä ydinperhettä laajempi merkitys.
Perhekeskus on palvelukokonaisuus, joka tulee siirtymään maakuntiin. Mutta ennen sitä se voi tarjota meille hyvää kokemusta ja esimerkkiä uudenlaisesta lähestymistavasta kuntien palveluihin.
Yhteisöllisyyttä ja luottamusta tulee vaalia ja kehittää.
Kotkan kaupunginvaltuuston kokouksia on tämän vuoden puolella pystynyt seuraamaan suorana nettilähetyksenä. Kokoukset ovat usein näyttäytyneet sekavana ja kiistelevänä tapahtumana. Videoinnit eivät siis ole antaneet kovin mairittelevaa kuvaa kotikuntamme päätöksenteosta. Mutta sen sijaan, että piilottelisimme asioiden nykytilaa, näen, että videointi on ollut askel oikeaan suuntaan ja auttaa meitä nostamaan sen kuuluisan kissan pöydälle. Meidän ei tule erehtyä selittämään tätä henkilökysymyksinä, vaan turhautumista ja neuvottomuutta voi aistia kautta valtuustosalin.
Luottamuksen ja yhteisöllisyyden puute on siis leimannut kuluvaa vaalikautta. Osa odottaa jo, että tulevat kuntavaalit puhdistaisivat pöytää ja voisimme aloittaa työn uudelta pohjalta. Mutta mikään ei muutu yhdessä yössä. Tärkeää on, että toimimme jo ennen vaaleja.
Kotkassakin on kuluvana keväänä käynnistetty tulevaisuustyö, jossa pohditaan mm. johtamismallia, organisaatiorakennetta ja päätöksentekoa. Ratkaisuihimme vaikuttaa se, minkälainen visio meillä on kaupungistamme. Vuorovaikutus, kaikkien ottaminen mukaan, avoin keskustelu ja tiedonsaanti sekä päätösten perustelu ovat luottamuksen rakentamisen kulmakiviä. Suomen kunnissa ei ole – tai ei ainakaan pitäisi olla – hallitus-oppositio -asetelmaa.
Meillä kaikilla on varmasti odotuksia tulevaisuuden kunnalle. Toivon villkasta keskustelua kuntavaaleissa mutta jo myös ennen sitä, siitä, minkälaista kotikuntaa haluamme yhdessä rakentaa.
Hauskaa vappua! Klara vappen!
Mervi Haakana
vappupuhe Vihreä Vappu 2016 -juhlassa Kotkassa 1.5.2016