Kotkan opiston toiminta on lähtenyt supistumiskierteeseen. 1990-luvun alussa päätoimista henkilökuntaa oli 28, kun nyt luku on 13. Pois lähteneiden tilalle ei ole saatu ottaa uusia, ja toimintaa on supistettu aivan viime vuosina muullakin tavoin.
On ymmärrettävää, jos kunta joutuu vähentämään menojaan. Se ei kuitenkaan ole ymmärrettävää, jos se luulee säästävänsä, vaikka pelaakin rahat toisten kuntien pussiin. Kaikkialla muualla Suomessa tajutaan, että opistotoiminnasta säästäminen on hullun hommaa, koska valtio maksaa suurimman osan kuluista. Sen lisäksi opettajat ja muu henkilökunta tuovat verotuloja kunnan kassaan, ja opintomaksutkin ovat nykyään varsin huomattava tulonlähde.
Täällä aina itketään, miksei valtio anna tänne sitä sun tätä. On antanut — jo yli sata vuotta Kotkan Työväenopiston ja Kotkan opiston toimintaan — mutta sitä ei osata arvostaa. Säästetään sieltä, mistä ei pitäisi, ja aiheutetaan vahinkoa omalle kotikau-pungille.
Mitä tulee opintomaksuihin, ne ovat jo kipurajalla keskiluokkaisenkin opiskelijan mielestä. Entä köyhät, joita varten työväenopistot alun perin perustettiin? Jätetäänkö heidät koulutuksen ulkopuolelle tässä ahneuden, itsekkyyden ja suoranaisen tyhmyyden maailmassa?
Seija-Marita Laine, Kotka (kirjoitus julkaistu Kymen Sanomissa 14.8.2013)