Muovipakkauksilla on iso ympäristökuormitus. Fossiilisesta öljystä valmistettu muovi ei maadu luonnossa. Valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa. Suomessa muovipakkauksista syntyy joka vuosi jätettä 15 kiloa henkilöä kohti. Suurinta osaa pakkauksista käytetään vain kerran.
EU:n tammikuussa julkistetun ensimmäisen muovistrategian yhtenä tavoitteena on, että yli puolet Euroopassa tuotetusta muovijätteestä on kierrätettävä vuoteen 2030 mennessä. Suomessa kierrätetään tällä hetkellä vain 20 prosenttia muovista. Pakkausmuovien osalta Suomen kierrätysaste on koko EU:n huonoin.
Jätelain etusijajärjestys velvoittaa kierrättämään jätteen ennemmin kuin hyödyntämään sen energiana tai loppukäsittelemään. Velvoite sitoo niin kuntia, jätelautakuntia kuin jätehuoltoyhtiöitä.
Muovin kierrätystä on siis lisättävä huomattavasti.
Vuonna 2014 voimaan tullut jätelain pakkausasetus siirsi vastuun kuluttajien pakkausjätteen keräämisestä kunnilta pakkausten tuottajille, eli kaupalle ja teollisuudelle. Tuottajan on järjestettävä jätteen uudelleenkäyttö ja kierrätys sekä vastattava sen kustannuksista. Tuottajat hoitavat tämän vastuunsa tuottajayhteisön, Suomen Uusiomuovi oy:n kautta. Suomen Uusiomuovi on tehnyt sopimuksen pakkausjätteen kierrätyksestä Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy:n kanssa.
Rinki-ekopisteverkostossa on kartonki-, lasi- ja metallipakkauksille yli 1 850 keräyspistettä, mutta muovipakkauksille vain hieman yli 500 pistettä koko Suomessa. Seurauksena muovipakkausten kierrätyspisteverkko on hyvin harva, ja kuluttajaa lähin keräyspiste saattaa sijaita kymmenien kilometrien päässä.
Muovipakkausten erillinen kuljettaminen pitkän matkan päähän autolla vähentää muovin kierrätyksestä saatavaa ympäristöhyötyä. Harva keräysverkosto on johtanut myös keräysastioiden nopeaan täyttymiseen, ja täysistä astioista muovijätteet leviävät roskaamaan ympäristöä. Kierrättäjän kannalta olisi kaikkein kätevintä, jos muovin kierrätyspiste löytyisi mahdollisimman läheltä, jopa omasta taloyhtiöstä.
Jätelautakunta voi jätehuoltomääräyksissään asettaa erilliskeräysvelvoitteita taloyhtiöille muovipakkausjätteen osalta. Monissa kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä 10 tai 20 huoneiston taloyhtiöille on jo säädetty erilliskeräysvelvoite esimerkiksi lasin, metallin ja kartongin keräämiseen. Muovipakkauksille olisi mahdollista määritellä vastaava erilliskeräysvelvoite.
Kiinteistöillä on jo nyt oikeus järjestää erilliskerätyn muovipakkausjätteen kuljetus, jos kunta ei huolehdi sen järjestämisestä. Kustannukset kiinteistöille ovat kuitenkin sitä korkeammat, mitä harvempi keräysverkko on. Kattava erilliskeräysvelvoite laskisi muovinkeräyksen hintaa kiinteistöille ja lisäisi ihmisten yhdenvertaisuutta. Laaja keräysvelvoite helpottaa myös kuljetusten optimoimista, sillä muovipakkausjätteen keräys vaatii oman keräilyreitin.
Kotkassa 9.4.2018
Vihreiden valtuustoryhmän puolesta valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Marianne Bruce