Varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) maalasi paikkaansapitämättömän ruusuisen kuvan Suomen metsistä (Kymen Sanomat 24.7.). Vaikka esitetyt luvut metsistä näyttävät komeilta, hankkeita, kuten Kemin ja Kuopion jalostamot, on pöydällä niin paljon, että toteutuessaan ne ylittäisivät kestäväksi hakkuutasoksi määritellyn 81 miljoonaa kuutiometriä (Maaseudun Tulevaisuus 8.12.2016). Lipsuminen metsiensuojeluohjelman tavoitteista olisi uhkana. Kansallinen ilmastopaneeli itse on todennut voimakkaiden lisähakkuiden johtavan…

Meripäivät ja Tall Ships Races sujuivat erinomaisesti. Se oli hyvä esimerkki mitä yhdessä tekemisellä voidaan saada aikaan. Samanlaista yhteishenkeä Kotka tarvitsee myös jatkossa. Tällä hetkellä on maailmassa menossa kaksi erittäin merkittävää teollisuuden alan muutosta. Energiavallankumous, jossa siirrytään fossiilipohjaisesta energiasta uusiutuvaan energiaan ja erityisesti aurinkoenergiaan ja sen avulla valmistettuihin johdannaisiin (esimerkiksi synteettinen öljy). Toinen ehkä vielä…

Vaikka maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) nostikin vasta kolumninsa lopussa esille luonnon monimuotoisuuden, on viidestä miljoonasta puhuminen kosmetiikkaa, kun ottaa hallituskauden alussa tehdyt rajut leikkaukset huomioon. Rahoitus on yhä riittämättömällä tasolla suojelutavoitteisiin nähden. 100 000 hehtaarin tavoitetta tuskin saavutetaan riittämättömän rahoituksen takia. Metsäyhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen vuosi sitten laatima vetoomus 30 miljoonan euron rahoituksesta tuntuukin kaikuvan…

Hankintalain mukaan kaupungin tulee kilpailuttaa suurin osa hankinnoistaan. Kilpailutuksen hyvällä suunnittelulla voidaan saavuttaa haluttujen kriteerien mukaisia tavoitteita. Tällaisia tavoitteita voi olla esimerkiksi ympäristöystävällisyys, toteutustapa ja niin edelleen. Kriteerien täyttämisen jälkeen tulee hinta ratkaisevaksi tekijäksi. Kilpailutuksella voidaan tukea paikallista yrittäjyyttä ja toisen asteen koulutusta. Valtion taholta ammatilliseen koulutukseen tehtyjen isojen leikkauksien vuoksi tämä on jopa välttämätöntä.…

Kotkan imago perustuu rakentamattomiin rantoihin, hakkaamattomiin metsiin, pienen merikaupungin idylliin, hyvin hoidettuihin puistoihin, jalkapallokulttuuriin, lasten ja nuorten maksuttomiin liikuntavuoroihin, hyvin hoidettuihin ulkoilumahdollisuuksiin, vanhaan tehdashistoriaan. Imagoa kuitenkin nakertavat nykyisten päättäjien vastakkainasettelun kulttuuri (mikä vaikuttaa päätöksentekokykyyn), kunnanjohtajan nauttima epäluottamus, nokittelu naapurikunnan kanssa, korkea työttömyysaste, ylipaisunut velkataakka, tappiinsa nostettu veroäyri, homekoulut, lapsiperheiltä tehdyt leikkaukset ja muut pois luotaan…

Kymen sanomissa oli 31.3. uutinen, että Kotkan kaupungilla lähes 30 tilaa on sisäilmaongelmien vuoksi remontissa tai seurannassa. Sisäilmaongelmat ovat monen eri asian summa. Yksi merkittävä tekijä on kiinteistöjen hoidon ja huollon laiminlyönti. Vuodesta 2006 lähtien kiinteistöjen huollosta ja kunnossapidosta on säästetty noin seitsemän miljoonaa euroa. Vuoden 2017 budjetista leikattiin 500 000 euroa kiinteistön hoidosta ja…

Kotkansaari on mainio paikka. Se on harvinainen kaupunkikeskusta Suomessa, avomeren äärellä, meren ympäröimä, tiiviisti rakennettu ruutukaava-alue. Kotkansaaren aarteita ovat puistot, kulttuurilaitokset ja aktiivinen harrastustoiminta. Kotkansaarella etäisyydet ovat lyhyet. Kahdessakymmenessä minuutissa kävelee rannalta toiselle. Tiivis kaupunkirakenne houkuttelee myös uusien palvelujen tuottajia yrittäjiksi ja asukkaiksi. Viihtyisien ja vetovoimaisten kaupunkien ominaispiirre on julkinen ja kevyt liikenne. Kotkansaaren taloudellinen…

Tyhjää moottoritietä Helsingistä Kotkaan ajaessa saa ajatuksia. Kotkan tulevaisuus, kasvun tai edes nykytilan säilyttäminen, vaatii minusta kaksi asiaa. Ensimmäinen on pääkaupunkiseudun kasvun peesaaminen niin, että osa siitä tulee Kotkaan. Toinen, joka minusta on tärkeämpi, on Kotkan ja Etelä-Kymenlaakson kuntien yhteistyö. Olennaista siinä on Kotkan oma toiminta ja mielikuvansa parantaminen tai muuttaminen todellisuutta vastaavaksi. Yhteistyö rannikkokunnissa…

Kun vanhemmat eivät syystä tai toisesta kykene kantamaan vanhemmuuttaan, ei lapselta tai nuorelta voi vaatia vastuun ottoa. Yhteiskunta samaan aikaan odottaa häneltä koko ajan enemmän, elämästä on tullut yhtä suorittamista. Toisaalta taas joissain kodeissa opittu ”hällä väliä”-asenne passivoi toisaalla. Aiemmin tehdyt virheet pudottavat herkästi kelkasta. Koulun tehtävä ei ole katsoa sormien läpi ja päästää ongelmiensa…

Jo vuosia olen nostanut esille sukupuolittunutta syrjäytymistä ja huoltani siitä, että pelkkä pojaksi syntyminen on sinänsä jo syrjäytymisriski Suomessa. Me tiedämme esim. että vangeista 90 prosenttia on miehiä, miesten keskinäiset terveyserot ovat maassamme huomattavasti suuremmat kuin naisten vastaavat tai naisten ja miesten väliset terveyserot. Tiedämme myös, että kaikista huonoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat henkilöt ovat useimmiten…