Cursorin toimitusjohtaja David Lindström ja Kotkan ja Haminan kaupunginjohtajat Esa Sirviö ja Ilari Soosalu perustelivat Kymen Sanomissa 27.2. akkuteollisuuden tuloa seudulle. Muutama tarkentava kommentti ja kysymys.

Kirjoituksessa ei mainittu kertaakaan Kiinaa. Kiina ei ihmisoikeusongelmineen ole kovinkaan hyvä kumppani Suomelle, enkä ymmärrä, miten kumppanuus lisäisi yhteistyömahdollisuuksia Suomen valtion kanssa. Pikemminkin koen epäilyttäväksi, että tänne Naton raja-alueelle rakennetaan kiinalaista infraa.

On totta, että Kotkan–Haminan seutu tarvitsee työpaikkoja, mutta onko mitään käsitystä siitä, kuinka moni eteläkymenlaaksolainen työllistyisi akkuklusterissa? Kirjoititte, että on tulossa ”vähintään satoja työpaikkoja.” Mutta ovatko pysyvät työntekijät tänne muuttavia, esimerkiksi kiinalaisia, koska olen kuullut suunniteltavan heille rakennettavia asuntoja? Karhulan koulustakin ollaan rakentamassa liian suuri sillä perusteella, että siihen sopisivat mahdolliset uusien työntekijöiden lapset.

Kotkan osalta maito on jo maassa, eli Metso-kelpoinen metsäalue on avohakattu nurin Keltakalliolla ja Tavastilassa. On uhrattu ainoat hiilidioksidia sitovat elinkeinot kiinalaisten bisneksille. Kotkaan suunniteltu laitos järkyttää ekosysteemiä, ja linturuovikot kärsivät.

Suurin ongelma ovat Haminan tehtaalta tulevat päästöt Itämereen. Asiaan ei ole vielä saatu minkäänlaista vastausta lukuisissa paneelikeskusteluissa ja tiedotustilaisuuksissa, joita akkuteollisuushankkeesta on pidetty. Kun jäteveden puhdistus kerran on mahdollista, niin miksi sitä ei vaadita ehtona teollisuuden tulolle? Itämeren hintaa ei voi rahassa mitata.

Leena Griinari

kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas 2025 Kotkassa (vihr.)

Kirjoitus on julkaistu Kymen Sanomissa 5.3.2025